Julkisessa keskustelussa usein tuskaillaan, miksi korkean työttömyyden paikkakunnilla asuvat eivät muuta työn perässä kasvukeskuksiin.
Usein syyksi tarjotaan liiallista
kiintymystä kotipaikkakuntaan ja sosiaalisten verkostojen hylkäämisen vaikeutta
– mikä varmasti on totta sekin. Jäämiselle on kuitenkin myös paljon
yksinkertaisempi syy: lähtemällä saattaa menettää rahaa.
Otetaan numeerinen esimerkki
aiheesta.
Jenni on 30-vuotias työtön sinkku
Lieksasta. Jenni on aiemmin työskennellyt kokkina. Hänellä on kolme
vaihtoehtoa: 1) jäädä työttömäksi Lieksaan 2) yrittää työllistyä Lieksassa
3) muuttaa työn perässä kasvukeskukseen.
Työllistyessä kokoaikaiseen työhön Jennin kokonaisansio
tulisi olemaan 2000€ kuussa bruttona (valittu helppo tasaluku). Oletetaan, että
työllistymisen todennäköisyys kasvukeskuksessa olisi lähes sata prosenttia.
Työllistymisen todennäköisyys Lieksassa on X prosenttia. Muistetaan että
asumiskulut ovat kasvukeskuksissa huomattavasti suuremmat. 2000 euroa bruttona
tienaavan nettoansiot verojen ja sosiaaliturvamaksujen jälkeen ovat noin 1500
euroa.
Jennin nettotulot asumismenojen
jälkeen olisivat näissä vaihtoehdoissa:
1) työtön:
ansiosidonnaista 1200 euroa kuussa – asumismenot 400 euroa = 800 euroa
2) etsii
töitä Lieksassa: X*(2000 euroa – verot – asumismenot 400 euroa = X*1100
euroa
3) lähtee
Helsinkiin töihin: 2000 euroa – verot – asumismenot 700 euroa = 800 euroa
Havaitaan että lähtemällä töihin
Helsinkiin, Jennin nettoansiot asumismenojen jälkeen eivät välttämättä kasva
ollenkaan verrattuna siihen, että jäisi kotipaikkakunnalle työttömäksi.
Lisäksi havaitaan, että
ylivoimaisesti paras vaihtoehto olisi löytää töitä omalta paikkakunnalta.
Silloinhan Jennille jäisi käteen 1100 euroa kuussa asumismenojen jälkeen.
Jotta työn etsiminen Lieksassa
olisi kannattavampaa kuin Helsinkiin lähteminen, on X*1100 euroa oltava enemmän
kuin 800 euroa. Joten X*1100 > 800, eli X > 8/11, eli X:n on oltava
yli 72,7 prosenttia.
Toisin sanoen Jennin on
kannattavampaa etsiä töitä omalta paikkakunnaltaan, jos hän olettaa
työllistymisen todennäköisyyden olevan edes vähän reilut 70 prosenttia. Tähän
päälle vielä omien sosiaalisten verkostojen ja ystävyyssuhteiden säilyminen.
Ei ihme, ettei muuttaminen työn
perässä Helsinkiin aina houkuta.
-----
Paljonko 2000€ bruttopalkasta jää käteen eri kaupungeissa asumisen jälkeen:
Oletukset laskelmassa: yksityinen vuokra-asunto, 30 neliön yksiö, yksinasuva
Henkilö kuuluu ay-liikkeeseen ja on ev.lut
-----
Paljonko 2000€ bruttopalkasta jää käteen eri kaupungeissa asumisen jälkeen:
Oletukset laskelmassa: yksityinen vuokra-asunto, 30 neliön yksiö, yksinasuva
Henkilö kuuluu ay-liikkeeseen ja on ev.lut
2000 euroa kuussa tienaavan nettopalkka on noin 1550€ kuussa, jos kuuluu ay-liikkeeseen ja kirkkoon. *veronmaksajat
Nettopalkasta jää käteen eri kunnissa asumismenojen jälkeen:
Antti Koskela
Ekonomisti
Eikö työnhakija skenaariossa 2 jäädessään työttämäksi epäonnistuneen työnhaun takia saa saman työttömyyskorvauksen kuin jäädessään muuten vain työttömäksi (skenaario 1)? Tällöin, koska tässä laskelmassa työnhakija tienaa yhtä hyvin työttömänä Lieksassa kuin työllisenä Helsingissä, hänen kannattaa hakea työtä Lieksasta kun X > 0. Jos työtä ei löydykään eihän hänellä mene yhtään sen huonommin kuin mitä Helsingissä menisi varmasti.
VastaaPoistaVirhe laskuissa on siis siinä, että odotusarvo skenaariossa 2 ei ole 1100X vaan 1100X + (1-X)*800.
Tosin asumistuen huomioiminen kiinnostaisi (2000e brutolla lienee yleisen asumistuen piirissä Helsingissä?), samoin sen minkä verran enemmän työtön saa Helsingissä kuin Lieksassa.
Ansiosidonnainen ei kestä loputtomiin. Joten Helsinkiin lähtöonparempi kuin ansiosidonnaisella notkuminen.
VastaaPoista