MIKSI IHMISET EIVÄT MUUTA TYÖN PERÄSSÄ - SIKSI ETTÄ SE EI KANNATA

Julkisessa keskustelussa usein tuskaillaan, miksi korkean työttömyyden paikkakunnilla asuvat eivät muuta työn perässä kasvukeskuksiin.

Usein syyksi tarjotaan liiallista kiintymystä kotipaikkakuntaan ja sosiaalisten verkostojen hylkäämisen vaikeutta – mikä varmasti on totta sekin. Jäämiselle on kuitenkin myös paljon yksinkertaisempi syy: lähtemällä saattaa menettää rahaa.

Otetaan numeerinen esimerkki aiheesta.

Jenni on 30-vuotias työtön sinkku Lieksasta. Jenni on aiemmin työskennellyt kokkina. Hänellä on kolme vaihtoehtoa: 1)  jäädä työttömäksi Lieksaan 2) yrittää työllistyä Lieksassa 3) muuttaa työn perässä kasvukeskukseen.

Työllistyessä kokoaikaiseen työhön Jennin kokonaisansio tulisi olemaan 2000€ kuussa bruttona (valittu helppo tasaluku).  Oletetaan, että työllistymisen todennäköisyys kasvukeskuksessa olisi lähes sata prosenttia. Työllistymisen todennäköisyys Lieksassa on X prosenttia. Muistetaan että asumiskulut ovat kasvukeskuksissa huomattavasti suuremmat. 2000 euroa bruttona tienaavan nettoansiot verojen ja sosiaaliturvamaksujen jälkeen ovat noin 1500 euroa.

Jennin nettotulot asumismenojen jälkeen olisivat näissä vaihtoehdoissa:

1)      työtön: ansiosidonnaista 1200 euroa kuussa – asumismenot 400 euroa = 800 euroa

2)      etsii töitä Lieksassa: X*(2000 euroa – verot – asumismenot 400 euroa = X*1100 euroa

3)      lähtee Helsinkiin töihin: 2000 euroa – verot – asumismenot 700 euroa = 800 euroa

Havaitaan että lähtemällä töihin Helsinkiin, Jennin nettoansiot asumismenojen jälkeen eivät välttämättä kasva ollenkaan verrattuna siihen, että jäisi kotipaikkakunnalle työttömäksi.

Lisäksi havaitaan, että ylivoimaisesti paras vaihtoehto olisi löytää töitä omalta paikkakunnalta. Silloinhan Jennille jäisi käteen 1100 euroa kuussa asumismenojen jälkeen.

Jotta työn etsiminen Lieksassa olisi kannattavampaa kuin Helsinkiin lähteminen, on X*1100 euroa oltava enemmän kuin 800 euroa. Joten X*1100 > 800, eli X > 8/11,  eli X:n on oltava yli 72,7 prosenttia.

Toisin sanoen Jennin on kannattavampaa etsiä töitä omalta paikkakunnaltaan, jos hän olettaa työllistymisen todennäköisyyden olevan edes vähän reilut 70 prosenttia. Tähän päälle vielä omien sosiaalisten verkostojen ja ystävyyssuhteiden säilyminen.

Ei ihme, ettei muuttaminen työn perässä Helsinkiin aina houkuta.

-----
Paljonko 2000€ bruttopalkasta jää käteen eri kaupungeissa asumisen jälkeen:

Oletukset laskelmassa: yksityinen vuokra-asunto, 30 neliön yksiö, yksinasuva   
Henkilö kuuluu ay-liikkeeseen ja on ev.lut

2000 euroa kuussa tienaavan nettopalkka on noin 1550€ kuussa, jos kuuluu ay-liikkeeseen ja kirkkoon. *veronmaksajat
   
Nettopalkasta jää käteen eri kunnissa asumismenojen jälkeen:  

Antti Koskela

Ekonomisti