KÄENPOJAT

Viime vuonna Niina Tanner ansiokkaasti käsitteli selvityksessään Mulle, mulle ja sosiaaliluukulle yritysten tapaa maksattaa työntekijöidensä palkkoja yhteiskunnan pussista. Tanner kävi läpi pienillä palkoilla työskenteleville maksettavia asumistuki-, toimeentulotuki- ja työttömyysturvamenoja. 

Suomessa on tehty hyvää tarkoittavia päätöksiä ihmisten kannustamiseksi työhön. Sovitellun päivärahan saajien määrää on kasvattanut vuonna 2014 tullut työttömyysturvan 300 euron suojaosa. Suojaosan käyttöönotto lisäsi työttömien halua ottaa vastaan pienimpiäkin osa-aikaisuuksia. Samoin asumistuen käyttöä on lisännyt vuonna 2015 tullut 300 euron suojaosa. Vuoden 2016 marraskuussa asumistukea sai 60 681 työssä olevaa ruokakuntaa.   

Työnantajille totta kai maittaa hyvin keskustelu kannustinloukuista. Tunnetusti kannustinloukkuja voi etupäässä purkaa kahdella tavalla; maksamalla enemmän palkkaa tai rukkaamalla etuuksia. Useat työantajat suosivat jälkimmäistä. Sehän ohjaa keskustelun sivuun heille kipeämmistä aiheista; matalista palkoista tai työsuhteiden heikentyvästä laadusta. 

Nykyään joka kolmas Palvelualojen työttömyyskassan ansiopäivärahan saajista saa sen soviteltuna. Heidän määränsä on tuplaantunut vuodesta 2011. Finanssivalvonnan tilastojen mukaan vuonna 2016 ansiopäivärahoista 13 prosenttia maksettiin soviteltuna.  Suunta oli edellisvuoteen nähden kasvava.

Vuonna 2016 siivoojille ja ravintolatyöntekijöille maksettiin Finanssivalvonnan mukaan soviteltua ansiopäivärahaa yli 28 miljoonan edestä. Silloin osa-aikatyön lisäksi mukana ovat lyhennetyn työpäivän tai –viikon ja satunnaisen työn perusteella maksetut sovitellut päivärahat. Kela maksoi vuonna 2017 palkkatuloja saaneille siivoojille ja ravintolatyöntekijöille työttömyysetuuksia 22,4 miljoonaa. Huikeita summia siis noissa ammateissa ahertaville elämiseen riittämättömän palkan paikkaamiseksi.

Vuonna 2016 ilmestyneen Osa-aikatyö yksityisillä palvelualoilla - tutkimuksen mukaan esimerkiksi vähittäiskaupan osa-aikaisista lähes puolet on ollut tilanteessa, jossa työnantaja palkkaa uusia osa-aikatyöntekijöitä tarjoamatta lisätunteja palveluksessaan jo oleville osa-aikaisille. Samasta tutkimuksesta käy selville, että EU-vertailussa suomalainen vähittäiskauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä kiinteistöala käyttävät osa-aikatyötä pääasiassa työnantajalähtöisistä tarpeista. Muualla työntekijälähtöiset tarpeet ovat merkittävin syy osa-aikatyön teettämiselle. 

On tärkeää, että vastentahtoisesti osa-aikatyössä ahertavien toimeentulosta huolehditaan. Samanaikaisesti palkansaajien mahdollisuuksia kokoaikatyöhön pitää kohentaa. Suomen pitäisi kaitsea tarmokkaammin niitä kupeellaan kasvavia ”käenpoikayrityksiä”, jotka työntävät työntekijänsä palkoista huolehtimisen yhteiskunnalle. 

Antti Veirto

Tutkimuspäällikkö